Slovenia on vuorten, meren ja metsien luonnonkaunis maa Balkanin nimimaalla, mutta kuuluu Keski-Eurooppaan. Sloveniassa on lyhyt matka Välimeren rannalta suloiseen pääkaupunkiin ja idylliselle vuoristojärvelle.
Slovenian rannikko on lyhyt, vain alle 50 kilometriä, mutta silti sinne mahtuu maan ihastuttavin kaupunki, pieni Piran. Sen vanhakaupunki levittyy meren ympäröimällä niemellä ja joka kolkka huokuu meren läheisyyttä, monien talojen seinätkin ovat kosteuden laikuttamia.
Rappio on vain pintaa, sisältä monet asunnot ovat kunnostettuja. Julkisivujen remontointi on byrokraattisen hankalaa ja kallista, sillä Piranin arkkitehtuuri on suojeltua ja vanha tyyli pitää säilyttää.
Piranissa tuntuu vähän kuin olisi rajan toisella puolella, Italiassa. Ravintoloista saa hyviä pasta- ja risottoruokia, katujen nimikyltit ovat sekä sloveeniksi että italiaksi, ja maiden liput leihuvat tangoissa vieretysten.
Arkkitehtuuri on samantapaista kuin Venetsiassa, sillä Piran oli Venetsian valtakunnan hallussa noin 500 vuotta. Mäen päällä olevan katedraalin kellotorni on miltei samanlainen kuin Venetsian Pyhän Markuksen aukion torni. Pääaukiolla, komealla Tartinijev Trg:lla, vaaleista rakennuksista erottuu punainen talo, jonka ikkunoita koristavat venetsialaistyyliset goottilaiset leikkaukset. Kaupungintaloa koristaa siivekäs leijona.
Piranissa kaikki on sympaattisen pientä. Kapeimmille kujille eivät mahdu edes polkupyörät. Uimarannat ovat kivikkoisia ja liki olemattomia, mutta mereen voi pulahtaa rantakadun vierelle tehdyistä portaista.
Glampingiä luonnon helmassa? Se juuri on tarkoituksena Bled-järvellä sijaitsevassa, ekohenkisessä Garden Village Bledissä, jossa voi nukkua tilavissa safariteltoissa – niissä on kaikki mukavuudet, kuumavesipaljua myöten.
Vaihtoehtoisesti voi majoittua paalujen päälle nostetuissa mökeissä.
Mutta jos haluat päästä vähän enemmän retkeilytunnelmaan, kannattaa valita pieni kangasteltta, johon mahtuvat lähinnä mukavat vuoteet. Teltat ovat metsän reunustaman puron vierellä, ja veden solina kantaa uniin saakka. Kesäaamu tuoksuu kostealle metsälle ja äänessä ovat vain linnut.
Hotellin ravintolassa syödään lähi- ja luomuruokaa. Salaattitarpeet ja yrtit haetaan omasta kasvihuoneesta ja puutarhasta. Aamiaisella on tarjolla kaikenlaista itsetehtyä; mysliä ja leivonnaisia, leipää ja hilloja, pähkinöitä ja hedelmiä. Mehuun on puristettu punajuurta ja porkkanaa.
Slovenian vuoristossa kulkee erimittaisia patikkareittejä ristiin rastiin, mutta Vintgar-rotko Bledjärven lähellä on helppo saavuttaa. Se on helppokulkuinen ja valtavan kaunis.
Lankkupolku kiemurtaa kanjonissa jyrkän kallioseinämän kuvetta, joitakin metrejä kirkasvetisen, turkoosina välkehtivän pikkujoen yläpuolella. Kasvillisuus valuu pitkin kallioiden seinämiä. Paikoin ohitetaan pikkuruisia putouksia ja koskia, välillä ylitetään kylmää hohkaava uoma siltaa pitkin.
Polku on vain puolitoista kilometriä suuntaansa, mutta tuntuu pidemmältä; sitä tekee mieli kulkea hitaasti ja nautiskellen.
Reitti on todella suosittu ja ainakin keskikesällä kannattaa lähteä liikkeelle mahdollisimman aikaisin aamulla, ennen kuin lipunmyyntiin on pitkät jonot ja polku ruuhkautuu.
Bled-järvi lienee Slovenian kuvatuin kohde, eikä ihme: smaragdinvihreää järveä kehystävät lehti- ja havupuiden peittämien kukkuloiden rinteet. Takana kohoavat Juliaaniset Alpit. Järven keskellä on kauneuspilkkuna pieni kirkkosaari, jonne soutuveneet lipuvat hiljakseen.
Bled on myös Slovenian suosituimpia matkakohteita – paikallisetkin suuntaavat sinne huilimaan ja reippailemaan. Miljöö on idyllinen ja sinne on helppo päästä. Pääkaupungista ajelee autolla kolmessa vartissa, bussilla menee vähän pidempään.
Tunnelma on siitä huolimatta yllättävän rauhallinen ja leppoisa, keskikesälläkin. Lähes kaikki hotellit, ravintolat ja muut rakennukset ovat kylän ympäristössä järven itäpäässä, mutta sielläkin puiden latvojen yläpuolelle kohoaa lähinnä kirkon katto ja valkoinen torni. Toisessa päässä on leirintäalue ja pieni uimaranta. Muuten järvi on säilytetty hyvin luonnonkauniina.
Kanooteilla ja sup-laudoilla melominen on tyynessä järvessä leppoisaa puuhaa, samoin kuuden kilometrin pyörä- tai kävelylenkki järven ympäri. Siihen saa hupenemaan koko päivänkin, kun pitää uima- ja ruokataukoja. Vesi on kirkasta ja kesällä ihanan lämmintä.
Entäpä mistä ne kuuluisat maisemat kannattaa ikuistaa? Hyvä panoraama avautuu Bledin keskiaikaisen linnan pihamaalta. Vielä paremmat valokuvat saa, kun kipuaa järven vastarannalla jyrkkää polkua pitkin kallioille. Siellä on usein pieni selfie-jono.
Jos mielessä käväisee, että kannattaako Slovenian pääkaupunkiin edes mennä, jos on aikaa vain päivä tai pari, niin kannattaa! Ljubljana on pieni, kompakti ja rauhallinen, joten siihen saa nopeasti tuntuman. Pakollisia nähtävyyksiä ei oikeastaan ole lainkaan – kukkulan linnassakin parasta ovat sen tornista avautuvat näköalat.
Ei yhtään haittaa, vaikka nauliutuisit Ljubljanan keskustaan. Se on hurjan herttainen. Pastellinvärisissä rakennuksissa on barokille ja jugendille ominaisia koristeita. Sillat kaartuvat vihreänä ja kanavamaisen kapeana virtaavan Ljubljanica-joen ylitse.
Joen toisella puolella on muutaman korttelin kokoinen vanhakaupunki, toisella puolella uudempi keskusta ostoskatuineen.
Kesällä joko joen ympäristö, tai oikeastaan koko keskusta on kuin yhtä suurta loungea. Ravintoloiden ja baarien terasseja näyttää olevan liioitellun paljon, mutta kuin ihmeen kaupalla ne täyttyvät ilta-auringon aikaan. Aperol spritziä, sitä kuluu, mutta kohtuudella – tunnelma on keskieurooppalaisen sivistynyt.
Sloveniassa on tuhansia rekisteröityjä luolia ja lisää bongaillaan jatkuvasti. Ylitse muiden on Unescon maailmanperintölistalle valittu Škocjan.
Škocjanin luolaverkosto löytyy maan lounaisosasta. Se on Unescon suojelukohde, jonka jujuna on Euroopan suurin maanlainen rotko, kanjoni oikeastaan. Se on uskomaton, ihon kananlihalle saava näky, jota ei toivoisi koskaan unohtavan.
Heikosti valaistu maanalainen maisema on valtava ja salamyhkäinen. Rotkon seinämät kohoavat sataan metriin ja kurottuvat kohti luolan kattoa. Pohjalta, pimeyteen piiloutuneena, kuuluu joen tasaista kohinaa.
Tulee mieleen fantasiaelokuva, kun katselee taskulamppujen heikossa tuikkeessa kulkevia pieniä, hiljaisia ryhmiä. Betonista valettu kävelyväylä erottuu käärmemäisenä valojuovana korkealla seinämässä, välillä portaita nousten ja laskien. Yhdessä kohtaa rotko ylitetään riippusiltaa pitkin. Reitti on niin upea, ettei sen toivoisi loppuvan ollenkaan.
Miten?
Škocjanin luoliin pääsee vain opastetuilla, noin pari tuntia kestävillä kävelykierroksilla, joista tunnin verran kuljetaan maan alla. Reitti on helppokulkuinen ja sopii lapsillekin. Lämmin pusero on keskikesälläkin tarpeen, sillä maan uumenissa on vain reilut kymmenen astetta lämmintä.
Alkumatka muistuttaa mitä tahansa tippukiviluolaa hienoine kalkkikivimuodostelmineen ja kapeine tunneleineen. Sitten alkaa maanalainen kanjoni.
www.park-skocjanske-jame.si/en
Kuva: Archives PŠJ, Mr. Borut Lozej
Sloveniassa saa herkutella sekä kunnon wieninleikkeillä, burek-pasteijoilla että risotto- ja pastaruoilla. Maan keittiö on toisin sanoen sekalainen sommitelma Välimeren, Alppien ja Itä-Euroopan ruokaperinteitä. Miten helppoa: kaikki viihtyvät!
Välimeren rannalla viihtyy etenkin italialaisen ruoan, kalan ja merenelävien fani. Tuoreita merenantimia saa Ljubljanan ravintoloistakin, mutta meren rannalla ne ovat huokeampia. Langustiinirisoton tai pastan saa hiukan alle kympillä, meribassifileen lisukkeineen noin 14 eurolla.
Slovenialaiset rakastavat viiniä, ja viinituotannolla on maassa pitkät perinteet.
Tilat ovat pieniä ja laatuun panostetaan; monet slovenialaiset viinit ovatkin arvostettuja. Niistä pitää kuitenkin nauttia paikan päällä, sillä vientiin niistä ei juuri liikene. Eniten tuotetaan valkoviinejä, mutta jokin verran myös puna- ja roséviiniä sekä trendikästä oranssia viiniä.
Sloveniassa on kolme varsinaista viininviljelyaluetta; kehittynein on Italian rajan tuntumassa levittyvä Primorskan seutu, jossa voi vierailla tiloilla.
Primorskaan kuuluu muun muassa suosittu Vipavan laakso, jonka kulttuuri ja ilmasto on hyvin välimerellinen, sekä kukkulainen Goriška Brda, jota kutsutaan Slovenian Toscanaksi.
Sloveniassa on linnoja vaikka kuinka. Komein on Predjama – niin hienosti se on rakennettu jyrkkään kallionseinämään ja upotettu osittain kallion sisään; perimmäiset huoneet ovat luolassa. Tilat on restauroitu huolella, miltei jopa liiankin huolella, ja somistettu vanhoilla huonekaluilla ja esineillä. Oppaan kanssa pääsee kiertelemään myös linnan alla oleviin tunneleihin ja luoliin.
Jos haluat kokea kunnon adrenaliinipläjäyksen – tai vaikka vain hienot, luonnonkauniit maisemat – ajele Bledistä komeaa vuoristotietä pitkin laaksossa sijaitsevaan Boveciin. Se on pieni, viihtyisä aktiivilomakeskus.
Sloveniassa on vuoristoa ja merenrantaa, jokia, järviä ja kanjoneita. Siellä on kauniita kaupunkeja, mineraalivesikylpylöitä ja pieniä viinitiloja.
Mutta monipuolisuuden lisäksi Slovenian etuna on maan pieni koko: pienessä ajassa voi nähdä ja kokea paljon, kun välimatkoihin ei tuhraannu paljon aikaa.
Silti ei pidä hämääntyä: viikossa ei suinkaan ehdi kiertää koko maata, ei edes puoliksi, jos yhtään haluaa nautiskella.
Slovenian sää on miellyttävin ja lämpimin keväästä syksyyn, talvella vuoristossa sataa reippaasti lunta ja siellä lasketellaan.
Kesällä, varsinkin heinä–elokuussa on lämmin, tai kuuma, joka paikassa – tosin vuorille kannattaa silloinkin ottaa lämmin huppari mukaan.
Ljubljana on ympärivuotinen matkakohde, luontokohteissa ja rannikolla on mukavinta alkukesästä pitkälle syksyyn. Heinä–elokuussa on huippusesonki, ja majoitus on hyvä varata hyvissä ajoin etukäteen.
Sloveniassa käytetään euroja. Yleishintataso on vähän, tai tietyissä asioissa selvästikin edullisempi kuin Suomessa. Kalleinta on Bledissä ja Ljubljanassa.
Slovenian kansainvälinen lentokenttä sijaitsee pääkaupungissa Ljubljanassa. Sloveniaan voi hyvin mennä myös naapurimaiden kautta.
· Slovenia sijaitsee Balkanin niemimaan reunalla, mutta se lasketaan kuuluvaksi Keski-Eurooppaan.
· Maa on pinta-alaltaan vain noin puolet Tanskan koosta. Rajanaapureita ovat Italia, Kroatia, Itävalta ja Unkari.
· Väkiluku on 2 miljoonaa, Ljubljanassa noin 280 000.
· Englannilla pärjää hyvin.
· Maan kiertely onnistuu vuokra-autolla, bussilla ja junalla. Tieverkosto on hyvä.
Pysy mukana kyydissä!
Seuraa Explorasia Facebookissa - helpoin tapa päästä lomafiilikseen.