Uuden-Seelannin 4 parasta tyyppiä

Uuden-Seelannin eteläosassa, Otago-niemimaalla, kohtaat luonnossa pingviinejä, merileijonia, hylkeitä ja albatrosseja.

Uusi-Seelanti on huikea matkakohde, jos haluat nähdä meille eksoottisia eläimiä luonnossa. Niitä voi bongailla maassa monessakin paikassa, mutta yksi parhaista ja monipuolisimmista paikoista on Otago-niemimaa lähellä maan eteläisintä kärkeä.

Pelkät maisemat tyrmäävät. Ne ovat poikkeuksellisen kauniit jopa Uuden-Seelannin mittapuulla. Kolmisenkymmentä kilometriä pitkä niemi syntyi muinoin tulivuorten purkauksista, ja myöhemmin tuuli ja meri ovat muovanneet sen muotoja. Rinteet nousevat merestä vihreinä ja äkkijyrkkinä. Ylhäällä mutkittelee kapea autotie. Rantaviivaa pirstovat luonnontilaiset hiekkarannat, poukamat ja lahdet. Välillä näkymät ovat kuin Irlannin nummilla suurine lammaslaumoineen.

Mutta entäpä ne eksoottiset asukkaat, mistä ne helpoiten löytyvät?

1. Tapaa pingviini

Heinämättäiden pilkuttama ja dyynien koristama hiekkaranta näyttää ensin autiolta. Sitten erottuu siellä kyhjöttävä pieni mustavalkoinen pingviini. Kauempana on toinenkin ja kolmas. Niiden silmän yläpuolella on keltainen viiru, vähän kuin niihin olisi sipaistu luomiväriä.  

On maaliskuu, syksy Uudessa-Seelannissa, ja näillä kaveruksilla on sulkienvaihtoviikot. Keltasilmäpingviinit nököttävät miltei kuukauden päivät maalla paastoten ja odotellen, että sulat vaihtuvat ja että niihin tulee uusi vedenpitävä öljypeite. Vasta sitten ne voivat pulahtaa mereen, ruuan hakuun.

Ajankohta on mitä otollisin pingviinien tarkkailuun. Niitä näkee tietyillä rannoilla varmasti, tosin etsiskelyä se usein vaatii. Keltasilmäpingviinit viihtyvät yksikseen tai pienissä porukoissa, ja hakeutuvat varjoon, vaikka pensaan alle suojaan. Ne ovat arkoja ja pelokkaita. Kovin lähelle ei ole hyvä mennä.

Yksityisellä luonnonsuojelualueella, Penguin Placen mailla, ei ole sitä ongelmaa. Täällä kuljetaan kasvillisuuden kätkemissä tunneleissa aivan lintujen vierelle. Ikkunallisista tarkkailupaikoista saa katsella harvinaisia ja uhanalaisia pingviinejä niin, että ne eivät pelkää.

www.penguinplace.co.nz

2. Ihaile merileijonaa  

Sandfly Bayn luonnontilainen rantamaisema on lumoava. Silkkinen hiekka venyy satojen metrien matkalla. Mustikansinisessä meressä on turkooseja laikkuja. Rannan päissä kohoavat kallioiset ruohorinteet ja takana heinämättäiden sitomat dyynit. Kuuluu vain aaltojen tasainen pauhu.

Lokit nokkivat aaltojen rannalle jättämiä leväkimpaleita. Siellä on myös iso kohouma, joka yhtäkkiä liikahtaa. Sillä on pyrstö, jota se nostelee laiskasti. Iso harmaanruskea merileijona kiepsahtaa kyljeltä toiselle ja kiehnää hiekassa kuin jättiläiskissa, tuhahtaa ja köllähtää makaamaan. Se näyttää äärettömän tyytyväiseltä auringon lämmittämällä hiekalla silmät ummessa pötkötellessään. Sen koko olemus sanoo: ”Tämä on minun kotini ja osaan nauttia siitä.”

3. Seuraile hylkeitä   

Turkishylje kumppaneineen pötköttää nurmella sikeässä unessa. Ne ovat vetäneet evänsä ja pyrstönsä piiloon niin, että näyttävät hassuilta, laiskoilta pötkylöiltä. Joku raottaa välillä silmäänsä, ja sulkee sen sitten taas. Näitä eläimiä ei muutama tarkkaileva ihminen häiritse lainkaan – tavalliset hylkeet ovat paljon arempia.

Kallioilla lyllertäviä ja rantavedessä uiskentelevia poikasia ja muita virkkuja voisi katsella vaikka kuinka. Puuha näyttää leikiltä, tai huomion kalastelulta. Niillä on takuulla mukavaa.

Ne ovat omineet pienen Pilots Beach -rantapoukaman. Merileijoniakin näkyy täällä usein, ja iltapimeällä rannalle kömpivät sinipingviinit nukkumaan.

4. Häkelly albatrosseista 

Kapea autotie johtaa Otagonin niemen kauimmaiseen kärkeen, luonnonsuojelualueelle, jossa elelee harvinainen yhteisö: maailman ainoa albatrossiyhdyskunta, joka pesii maankamaralla eikä jollakin asuttamattomalla pikkusaarella. Tutkimuskeskuksessa saa kiikarit silmillään tarkkailla uhanalaisten merilintujen pesintäpuuhia ilman, että ne häiriintyvät.

Mutta säväyttävämpää on seistä parkkipaikalla tai kalliopolulla, kun kuningasalbatrossi liitelee ylväästi yli. Linnun siipien kärkiväli venyy parhaimmillaan kolmeen metriin.

www.albatross.org.nz

Nämä saattavat kiinnostaa myös:

Pysy mukana kyydissä!

Seuraa Explorasia Facebookissa - helpoin tapa päästä lomafiilikseen.